Loppu päiviä+

Jos mun tarvitsisi määritellä yksinkertaisesti sana kaaos, referoisin asiaa mahdollisesti yhdellä kuvalla, kuva kun kertoo edelleenkin enemmän kuin tuhat sanaa. Kenellekään ei voi olla epäselvää mistä lokaatiosta kuva olisi napattu (ja taitava photoshoppaaja karsii ne negaatioita herättävät asiat kädenkäänteessä pois, joten kaaoksestakin tulee ihan kiva juttu!).

Toki voisin käyttää referaattimatskuna vaikka päänsisältöä.  Sen verbaaliseen avaamiseen ei tuhat sanaa riitä ja vaikka välillä luulen mun oikean päänpuoliskon tipahtavan ''nyt halkee pää''-fiiliksen seurauksena, niin ei vielä ole käynyt. Sitten kun niin käy, lupaan ottaa kuvan ja jakaa sen teidän samanmoisten tyhjäpäiden kanssa. 

Tosin, eilenkin tuli todettua, että ne tuhat sanaa (ja vähän enemmänkin) auttaa huomattavasti organisoimaan asioita silloin, kun ne puoliskot ovat juuri erkanemassa toisistaan. Ettei nyt ihan ristiriitaisuuksiin lähdetä, onhan mulla tuolla jotain, mutta ne jotkin katoaa hyvin mystisesti aina hetkellä, kun sitä jotain kaivataan. Luulen niiden kuuluvan järki-lahkoon ja siitä syystä toivon niiden tekevän katoamistempun silloinkin, kun toinen puolikas kopsahtaa lattialle. 

Tälläkin hetkellä ne ovat hyvin väärin järjestäytyneitä ja komentavat sormia naputtelemaan mitä epäselvempiä juttuja. Niillä on myös pieni vastakkain asettelu meneillään, koska tajuan kokoajan lässynlää-efektin, mutten silti halua lopettaa :)

Ai kämppä? Paljon on tapahtunut, paljon on tekemättä. Ikuinen optimisti taas kuvitteli vähän liikoja, ainakin oman motivaation kanssa (muttei pettynyt kuitenkaan!). Onneksi mulla on ollut ihan mahtavia tsemppareita ja käsipareja. Ihan mahtavaa! Jätän varmaan aika suosiolla monet asiat ensikuun puolelle, vaikken opettele elämään keskeneräisyyden kera. 

Ikkunat ajattelin pestä ja siivota kunnolla ennen muuttoa. Täällä pystyy asumaan, vaikka listat puuttuu ja tiedän hommaavani niiden puuttumisesta niin kamalan stressin itselleni, etteivät ne kauaa tuossa paketissa ole muuton jälkeen. 

Mä etsin tässä samalla mun motivaatiota, se varmaan jäi eilen baariin. Jos löydän sen jostain, ruuvataan sen kanssa nuo keittiön vetimet paikoilleen. Muuten mä makaan alivuokralaisen sängyllä, katselen keskellä lattiaa olevia sohvatyynyjä ja imuria, joka pälyilee jo tota sohvaa aika motivoituneesti. Melkein voisin varastaa siltä ihan hippusen tuhannestakuudestasadasta watista itselleni. Kaipa sille pienempikin imuteho riittää, niinkuin mullekin olisi eilen riittänyt nesteiden kanssa. 

Harmitti kun paljon kivaa jäi tän prokkiksen takia väliin, mutta nyt mä voin jo hymyillen sanoa halunneeni tätä. Koska lokaatiossani on nyt juuri se kaaos, on joku tehnyt mulle photarointitemput ja kaaos on mun mielestä kiva juttu. Toinen vaihtoehto on pään sisällön karkuretki ;)

Poukkoillaan vielä asiasta ihan muualle, peli kun on jo menetetty. Joku hauska tuntematon lähetti mulle mailia ja kertoi, että mun kirjoituksessa on hyvä flow. Olin ihan wow! Hyvä flow koostui sarkasmista ja erilaisesta sanan käytöstä, mutta sarkasmia on vaikea tulkita. Kirjoittelin kiitokset ja kommentit sinne taholle takaisin. Tuli kuitenkin sellainen olo, että haluan avata asiaa pään puoliskojen avaamisen sijaan ja olisi superkiva kuulla kommenttia tutuilta ja tuntemattomilta siitä, kuinka puuduttavaa tää materiaali on? Kuitenkin edelleen kirjoittelen lähtökohtaisesti omaksi huviksi, mutta jaettu ilo on tuplasti parempaa :)

Heitä kommenttia maililla (tossa oikealla!), facebookiin tai kommenttiboksiin. Olen niin aurinkoa, että iloitsen risuistakin :) Päänsilitykset ja vähän kovakouraisemmatkin taputukset ovat tervetulleita, toistaiseksi kun on mukavampi kirjoitella hömppää, kuin toistaa Emmas Designblogin posteja ja Dekon uusimman numeron kuumia juttuja. Ne kun kaikki kiinnostuneet tietää ennen mun osuutta mustaan valkoisella.

Game on!

Päivää! 3-5+

Hei, sua ja suakin kiinnostaa ihan liikaa mun rempan edistyminen, eiks je?
Eli ei mitään mielekästä luettavaa, ei kuviakaan Canonin majaillessa täyden muistikortin kera remppakaaoksen keskellä. 


3+
Edellis yönä olkkarin seinä sai ekan maalikerroksen ja keittiön seinä pari kiloa pakkelia pintaansa. Yöremppaaminen on ihan hulvatonta puuhaa! Mä olin niin väsynyt puolen yön jälkeen, ettei toista ollut. Suoraan töistä tullut maalauskaveri maalaisi ilman housuja pinkki toppi päällä. Homma oli niin kornia, että nauratti liikaa. Johtuen toki väsymyksestä - ei jutuista, eikä ainakaan kummankaan luonteesta ;) Maalailtiin aamusta toiseen kertaan tuo seinä, se on nyt valmis ja se on musta ja tälläkertaa toisella maalarilla oli vaatteetkin päällä! Kolmospäivä meni muuten keittiön kaapistojen alaovia hioen, siivoillen ja keittiön seiniä kittaillen.


4+
Lauantaina päivänä maalailin olohuoneen muut seinät pariin kertaan vaalean harmaalla & valkoisella. Muutama tunti meni nopeasti keittiötä hioessa, hyvää käsitreeniä sanon mä!
Tämän päivän maalauskaveri istui fiininä korkkarit jalassa laminaattikasan päällä, oli siis loistava työtuloksen tarkastaja samalla kun maalailin alkuyöstä keittiön toiseen kertaan valkoisella.

5+
Sunnuntaina maalailtiin keittiötä ja kattokin sai likaisen beigen tilalle puhtaan valkoista, great! Sain itse kauniin pisarakoristelun kauttaaltaan koko naamaan, tukkaan ja käsivarsiin ja toinen katon maalaaja pysyi ihan puhtaana. Oon kyllä vahvasti sitä mieltä, että mun ei tarvitse kuin nähdä maalipurkki, niin mulla on jossain sitä maalia ;)
Illalla askartelin laminaattia keittiöön silmät ristissä ja yli väsyneenä. Kiitos (itse aiheutetun) väsymyksen ja yhden mittavirheen joka jäi keskelle lattiaa, laitan varmaan kaksi lattialistaa vierekkäin. Miten onnistuinkaan leikkaamaan & vielä laittamaan paikoilleen 2cm liian lyhyen pätkän!? (Kiitos, odotan jo innolla kuittailua ja tiedän saavani sitä tosta fibasta!;))
Olen jo aiemmin todennut, että on kympin ja lahden kympin lamilla on eroa. No, nyt laitoi ekaa kertaa tollasta halpista (huikeat 6e/neliö!:D) ja voi vitsi millasta pletkua se oli. Toivottavasti kestää edes vuoden tossa lattiassa!

Edessä olisi vielä vetimien, lamppujen ja hyllylevyjen asennusta ja kaappien vahausta keittiössä, kylppärin seinien tasoitus ja maalailu, kaksi makkaria & listat koko kämppään, unohtamatta itse muuttoa. Kuitenkin musta tuntuu, että ollaan jo voiton puolella vaikka tosiasiassa ei olla edes lähellä vielä. Remppa saa odotella torstaita ihan kaikessa rauhassa, vuokrasin meinaan tuon ohimennen pariksi viikoksi eräälle duunarille. Kysyi tänään samalla häneltä, että ootko nyt aivan varma, että asut täällä? - Kuulemma kelpaa (hullu!).

Jatkan tappavan tylsää remppapäiväkirjaa sitten taas loppuviikosta!

Päivä 2+

Jos mulla olisi hanskat, iskisin ne tiskiin tän päivän osalta. Olisi mulla ne muuten, mutta aamulla jätin ne kotiin, kaikki kolme paria. Ei ainakaan tarvitse lakkailla kynsiä muutamaan viikkoon, kun mulla ei ole enää niitä ;)

Aamulla ajattelin, että olen super aikaansaava ja paklaan olohuoneen ja siivoan keittiön. Klo 9.15 aurinko paistoi suoraan sisään olkkariin paljastaen joka ikisen kolon, montun ja epätasaisuuden seinässä. Huokaus. Tasan kaksi vaihtoehtoa, nyt kun uhrasin kolminumeroisen summan maaliinkin jo, joko siis paklata vain suurimmat tai sitten vetää tasoite koko seinäpintaa. Totaalin 80 neliön tasoittaminen & hiominen kestää öö.. pienen ikuisuuden? Varsinkaan kun itse tekee. Tai tekisi. Mä psyykkaan itseni uskomaan pienen epätasaisuuden tuovan vain eloa seinään.

Oon yksin kiroillut ääneen edellisen asukkaan sotkuja siivotessa. Vaikea uskoa, että joku voisi tän kuntoisessa kämpässä asua!
Kaikkein eniten kauhistutti keittiön lattia. Ajattelin heittäväni siihen laminaatin vain päälle, mutta matto oli kyllä aika epätasainen. Kolme tuntia & kaksi muovimattokerrosta ja alkuperäinen lino on epämääräisenä kasana olkkarissa. Mattojen väliin oli joskus päässyt vettä ja olivat aivan homeessa, yök.
Linoleumi oli aivan sairaan tiukassa, vaikka se oli liimailtu levyyn joskus vuosikymmeniä sitten. Eikä se mitään, että mattojen kanssa oli tuskailemista, mutta se saakelin liima jäi tietysti levyyn kiinni!;D Haha, naurattaa nyt jälkeen, koska olin aivan hermoromahduksen partaalla kun raavin irtoavat liimat siklillä pois.

Jos jotain niin tää ainakin kasvattaa luonnetta. Oon aina sanonut, että mulla on yksi maailman pisimmistä pinnoista, mutta niin kuului *naps* kun vedin välioven karmista ruuvin kannan pyöreäksi. Tuumasin, 'kas, vasara' ja niin läks karmi ripeetä ja varmasti naapurit kuuli, että täällä rempataan. Helpotti, kummasti ja karhunkielikin pysyi maltillisemmin kädessä keittiön kaappeja hinkatessa ;)

Onneksi työkalu- ja 'kuuntelen, kun avaudut' -tuki on matkalla. Odotan vartin kiltisti, että se saapuu ja mietin vasta sitten, mitä teen tälle kaikelle purkujätteelle.

Ps. Partsille paistaa päiväaurinko, ei käy tuuli. Kylmää kokista ja aurinkoa ekaa kertaa ilman pitkähihaista, oih!

Remppa alkaa+

Heei, sain tänään avaimet tulevaan kotiin!

Tyttö on ihan pähkinöinä, oikeastaan vain siksi, että saa päättää seiniensä värin. Mulla oli jopa kamera mukana ja piti ikuistaa tuo kämppä ennen kuin siellä mitään tapahtuu. Jostain kumman syystä R oli tunkemassa joka kuvaan, fiiliksellä!

 

Tarkoituksena oli parin valokuvan lisäksi viedä vain eilen ostetut maalit ja 

kasaan haalitut työkalut paikan päälle, mutta hetken siellä mietittyä päätimme 

yhteistoimin riistää olkkarin seinältä tapetit pois.

Kuvahavainnollistaminen, yllättäen Ronjan kera. Korvatkoon aihe kuvien laadun, 

joka ikinen kun on vedetty (huonojen) automaattisettareiden ja -pienennyksen läpi 

ja suoraan upattu tänne ilman photarisäätöjä tai uudelleen rajauksia :)

Parin posen jälkeen voitiin aloittaa, vihdoin ja viimein ;)

Tapettien repiminen on itseasiassa ihan kivaa. Kivaa siksi, että työn tuloksen näkee heti. Ainoa miinuspuoli on tapetin kastumisen odottelu. Paremminkin oikeastaan se, että olisi pitänyt malttaa sen aikaa, että se kastuu kunnolla läpi ennen kuin aloittaa nyppimisen ;) Harmi, ettei se maltti ole mun kohdalla valttia! 

Ensimmäiset kaksi vuotaa tuli alas pieninä suikaleina, onneksi muut ehtivät sillävälin vettyä 

sen verran, että lähtivät tosi helposti lastalla avittamalla. 

Ronja oli kyllä loistava siivousapu! Keräsi kaikki märät tapetit jätesäkkiin 

ja jopa moppasi (noppasi, kuten R sanoo) lattiaa, mitä nyt poseeraamisesta kykeni ;)

Riittäisiköhän nä kuvat jo? Joo, sitä minäkin. 

Tosiaan, ruskean tapetin alta kuoriutui hauskan vihreä ja toivottoman epätasainen seinä.

 Melkein säälittää vetää se mustaksi!:)

Lisää vihreää+

Joka kevät vihreä on mun lemppariväri!

Melkein voisi maalailla kämpälläkin pari seinää vihreäksi, hmmm... ;)

Oh, eilinen päivä meni tuskaillessa listojen kanssa. Siis ei, mua ei vain ole tehty listoittamaan ainuttakaan ei-passissa olevaa seinää. Siis ei puhuta nyt muutaman millin heitoista, vaan esim. keskestä koverasta seinästä, joka heittää metrillä AINAKIN 2cm ;) Harmittaa, kun ne listat sitten irvistää jostain, vaikkei kukaan muu mun lisäksi siihen kiinnitä huomiota. No, onneksi on massaa ;) Mun remppaamiset loppuu muutamaksi päiväksi heti, kun keittiön välitila on saumattu (minä + saumalaasti, vasta meidän toinen kohtaaminen, aapua!).

  

  

Kevät+

Kyllä, kevät on vuodenajoista paras. Mikään ei tunnu niin hyvältä, kuin ekat auringon säteet ja kuiva asfaltti jalan alla. Kauneinta keväässä on vihreät silmut puissa!

Vihreitä silmuja ei vielä puissa näy, onneksi nuo risut pelastaa mut ja mun vihreän himon :)

Yhdessä päivässä risuun tuli lehdenalut, ahh!

Some-lakon vuoksi päivän kuulumisiakin hieman. Tänään kului kepeästi koko päivä hioen & maalaten. Tuntui kyllä hyvältä nähdä kuinka nopeasti tuli valmista jälkeä. Kyseessä siis eteisprojekti, joka alkoi eilen Bauhaus-reissulla. Kiitos tehokkaan remppakaverin, purku, paneliseinien hionta ja pariin kertaan maalaaminen meni tosi nopsaan. Huomenna aamusta jatkamaan, kera kahden vahvistuksen. Jospas siis huomenna saisi yhden maalikerroksen lisää, katon koolattua ja paneloitua, sekä ainakin aloitettua listoitusta. Aamusta koitan muistaa ottaa sen kameran mukaan, tänään se odotti mua kiltisti eteisessä kun tultiin tytön kanssa kotiin ;)

Ja ihan aiheesta toisaalle. Eräs asia on jotenkin jännästi jäänyt mietityttämään mua. Olen oikeastaan kotiin tulosta saakka miettinyt ihmismielen kummallisuuksia. Ai miksi? Kotiin saapuessa väistimme tytön kanssa meidän rapun eteen kurvaavaa ambulanssia, se tuli katsastamaan naapuria. Naapuria, jolla oli päälisin puolin kaikki ihan hyvin. Naapuria, joka oli hirttäytynyt alakertaan. Huoh. 

Valinnan vaikeus+

Meillä on harrastettu viimeaikoina värilastusten levitystä. Välillä keittiön pöydälle, välillä olkkarin matolle, sinne ja tänne. Ronja on jostain ihmeestä poiminut itselleen tiedon, että värejä täytyy tarkastella niin keinovalossa, kuin luonnonvalossakin. Hyvin tärkeänä kääpiö tutkailee valitsemiaan lappusia parvekkeella ja jokaisen meidän taloudesta löytyvän lampun vierellä. Teippasipa se ne jopa oman huoneen seinäänkin ja otti hoitoon mukaan.

Lemppari, pinkkiä tottakai!

Some-lakkoilun seurauksia

Voi vitsi, kiitos hyvin paljon vähentyneen foorumiroikkumisen ja facebookin statuspäivityskiellon olen käyttänyt aikani...annas kun mä mietin..lukien vanhoja sisustuslehtiä. Toisin sanoen, en mihinkään järkevään!
No, en nyt ihan vallan ole niitä lehtiä selaillut kuitenkaan ;)

Ennen peltikaappia meidän eteisessä piti majaa muutama hylly. Muutamat hyllyt oli propattu seinään huolella ja seinässä oli vielä kahdeksan koukkuakin. Reikiä kaapin takaa paljastui ihan tarpeeksi, oikeastaan liikaakin.
Joskus aikaa sitten sanoin sen aikaiselle toiselle aikuiselle asukkaalle, että kyllä mä ne paklaan sitten joskus. Paklasinkin ja menneiden aikojen muistoksi T tuli valvomaan työsuoritusta. Yllättävän nopeasti siis seinän pätkän tasoittaa ja maalaa, oli oikeastaan ihan mukavaakin!

Ei mun ennen uutta kämppää-projektit siihen vielä loppuneet, kutsun tätä pehmeäksi laskuksi omaan remppaan.
Lupasin joskus aikaa sitten fiksailla yhden tutun eteisen ja asia tuli viikonloppuna puheeksi. Päätin tehdä sen nyt ennen oman urakan aloittamista.
Kävin tänään flunssaisen tytön kanssa mittaamassa, miettimässä ja mallaamassa. Sovin myös ohimennen remppa-avusta ja jotta homma voisi alkaa huomenna aamusta, Bauhaus oli pakollinen välietappi.

Jos jokin on varmaa, niin se ettet ehdi kuin astumaan korkkarit jalassa minkä-tahansa-rakennustarvike-liikkeen-puutavaraosastolle, niin sieltä tulee (mies)myyjä puolijuoksua tarjoamaan apua, sama toistuu maalipuolella, sähkötarvikehyllyllä...
Onneksi olen keksinyt pettämättömän tavan saada ne ''ootko nyt varma, että saat sen sun kakkoskakkosen pätkittyä sirkelillä itse tyttö!?''-tyypit norkoamasta.
Voi kyllä, ''mä muuten unohdin ottaa maalarinteippiä tuolta toisesta päästä myymälää & hymy'' toimii aina ja poika tai setä poikkeuksetta tarjoutuu herrasmiehen tavoin hakureissulle. (Tarvitsisi varmaan kohta vaihtaa tuo unohdusartikkeli, terveisin ''neljä maalarinteippirullaa avaamattomana'') Ei sillä, toki arvostan hyvää asiakaspalvelua, mutta rasittaa ihan ylitsepääsemättömän paljon tuo asennevamma mekkoa & korkkareita kohtaan ;)

Bauhausista selvittiin kunnialla ja 300€ laskulla, vaikken edes ostanut mitään kovin ihmeellistä. Mitä nyt maalia, kattopanelia ja kamalan kasan listoja. En muistanutkaan, että remppaaminen on näin kallista, huh!

Huvittuneita katseita sain kaupan päälle, niin siellä puutavaraosastolla, kuin myös parkkiksella. Tosin, parkkiksella hyvinkin ansaitusti! Ainakin tuli todistettua, että Corsalla voi kuljettaa 3,5 metristä puutavaraa ja kiitos niiden mustekalojen (ihan vain selvennykseksi, ne ovat niitä koukkupäisiä kuminauhapätkiä. Kukaan muu ei kuulemma sano niitä mustekaloiksi!) puutteen, takaluukun voi vallan mainiosti sitoa Bauhausin punaisella lahjanarulla kiinni. Tein oikein rusetit ja kaikki!
Pystyin sentää naamioitumaan isojen arskojen taakse ja onneksi aurinkokin paistoi, ettei kukaan vain kuvitellut että mua olisi jotenkin hävettänyt viritellä sitä lahjanarua...

Torstai+

Bloggausinto on hmm.. pakkasella, kuten ilmakin ulkona. Nyt pitäisi olla kevät ja auringon kuuluisi paistaa! Paistoihan se eilen, oikein lämmitti. Seisoin tyhmänä keskellä pihaa aurinkolasit päässä ja hymyilin.

Tämän päiväisestä kylmästä säästä huolimatta ajattelin käydä kaupasta hakemassa nahkatakin. Nahkatakkifiilistelystä syytän aivan täysin lauantaista shoppailuseuraani Jenniä. Jennin kanssa suunnattiin lauantaina siis kirppari- ja vanhatavarantourneelle, pikkasen myös lipesimme Myllyyn ja Ikeaankin, kröhöm.  Parasta antia reissulla oli vierailu Hirvensalon Ekomatilla, eli jos sinne päin on matkalla ja itse Matti Myöhäinen (kyllä, se on Ekomattia pitävän herran oikea nimi!) on paikalla, kannattaa kuiskata taikasana ''lepakkoluola''.
Pääset Matin kanssa kellariin keskelle maalipurkkeja ja muuta roinaa etsimään pienintä varastokoppia, jonka nurkassa on vanha ja pieni ovi. Pienen oven takaa avautuu aika massiivinen ja korkea rakennuksen alle kaivettu tila, jossa on vaikka mitä. Ainekset ovat kuin Ö-luokan splätterielokuvasta, mutta meitä ei ainakaan kolkattu ekalla visiitillä, toivottavasti ei toisellakaan, koska siellä oli niin kiva peltinen laatikosto, joka on pakko tsekata vielä uudestaan..!

Lauantain kivasta (Kiitos Jenni!) shoppailupäivästä pääsee näppärästi näpsäkän peltilokerikon kautta vanhaan peltikaappiin, jonka poissaolo tuo eteiseen puolet lisää tilaa. Vanha locker sai siis arvoisensa uuden kodin ja rakas romu kannettiin neljän ihmisen voimin neljä kerrosta alaspäin nyt maanantaina - ei ollut ihan helppo homma! Kiitosta siis vieläkin kantoavulle, tätäkin kautta.

Viime postauksen jälkeen myös kaksi rakasta Saarisen Tulppaania matkasi pääkaupunkiseudulle. Vannoin, että tilaan DSR-tuoleja lisää vasta, kun olen muuttanut, mutta olen jo neljä kertaa klikkaillut kyseiset ihanuuden ostoskoriin ja kerran jo näpyttelin luottokortin numeron maksutietoihin... Mahdankohan malttaa odottaa vielä kuukauden? Veikkaan, etten ;)

Vaikka väitin olevani Ikea-lakossa now and forever, kävin hakemassa tulevaan asuntoon sieltä kolme kylppärin peilikaappia alkuviikosta. Ikealakosta täytyi siis luistaa loistavan syyn vuoksi, meinasi meinaan taas budjetti pettää, kun katselin tosi simppeleitä peilikaappeja muualta. Todella yksinkertaiset peilikaapit maksaa esimerkiksi Bauhausissa 150€/kpl ja yhtä toimivat tapauksen tarttuivat Ikeasta mukaan yhden Bauhaus-version hinnalla. Menin lupaamaan myös kääpiölle, että hän pääsee pitkästä aikaa syömään Ikeaan, joten toivon bongaavani löytiksestä oikean kokoisia hyllylevyjä vaatekaappiin tällä reissulla, good bye Ikeabanna, tosin vain rempan ajaksi..!

Lisää hömppää ja pari kuvaakin tiedossa illalla. Hömppää varsinkin, kun karsin melkein kaikki sosiaaliset mediat hetkeksi bannilistalle. Facebookia en raaskinut vielä kieltää itseltäni kokonaan, mutta statuspäivitykset ja muiden juttujen kommentointi on jäässä ainakin 10.4 saakka, joka aivan varmasti kostautuu tänne ;)

Turhaa, mutta lue nyt mun iloksi+

...voin sitten ihastella statseja ;) Hauskaa, miten sivulataukset ovat jokaisen facebookiin linkatun postin jälkeen kolminumeroisia :)

Niin, päätin, etten koskaan bloggaa. No, aloitin kuitenkin. Päätin, etten julkaise kuvia kääpiöstä, sekin päätös tuli ja meni. Päätin, että jos kuitenkin bloggaan, en tee sitä omalla nimellä, enkä ainakaan julkisesti! Mietin jos kuitenkin ihan julkisesti myöntäisin omaksi ilokseni kirjoittevani jotain hömppää, jättäisin ne henkilökohtaisemmat mielipiteet ja avutumiset ihan muualle. Toisaalta, ne mielipiteet ja muut eivät tulisi kenellekään läheiselle ihmiselle yllätyksenä ja muiden reaktiot ei niin kamalasti ole vielä hätkähdyttäneet. Turhaa spekulointia!

Päätin joka tapauksessa bloggaavani jostain, uni kun on tällä hetkellä jotenkin tuntematon käsite. Tosin, jos jatkan vielä tästä, se menee sille vielä toistaseksi bannassa olevalle avautumisosastolle (vaikkakin ihan positiivisessa sävyssä!).

Plussaa saa tuleva lauantai ja pitkästä aikaa kirppari- ja vanhantavaranliikkeiden kierros!
+  Todella aikaansaava keskiviikko
+ Oikeastaan vallan kiva alkuviikko
+ Eräs projekti, josta lisää (ja paljon!) myöhemmin
+ Kevät!

Tekstin lisäksi vielä kuva, molemmat ovat ihan randomia. Ei muuta yhteistä tälläkertaakaan!

Bonsaikin on edelleen hengissä, voi ihan hyvin vaikka siltä katosi pöytä alta. Täältä nyt on häippäissyt jo pari tuolia sen pöydän lisäksi, kuivausrumpua ja muuta. Alkaa näyttämään tyhjältä pian, mikä on muuttoa silmällä pitäen ihan hyväkin :)

- Oona A
(Hah!)

Pinkkiä tiedossa+

Tulevan asunnon ensivierailulla Ronja laittoi heti kynnyksellä kädet puuskaan  ja ilmoitti hyvin kuuluvasti, ettei muuta AINAKAAN tänne. Onneksi pään käännyttämiseen ei tarvittu kuin nippu pinkin ja punaisen sävyisiä värilappusia. Parastahan niistä olikin sitten askarrella jotain, ainakin sen jälkeen kun tyttö oli päättänyt että seiniin tulee ainakin kuutta eri väriä :)

Kuuden värin karsimisesta kahteen keskustellaan kovasti. Toivottavasti demokratia toimii!

Uusi koti+

Nyt on vuokrasoppari allekirjoitettu, päivä ja kellonaika kalenterissa avainten luovutusta varten ja ei-niin-mukavana, mutta pakollisena asiana tilinumero ylhäällä takuuvuokraa ja ensimmäisen kuukauden vuokraa varten.
Olen jo juossut Bauhausit, K-raudat, Byggmaxit ja muut läpi, saldona Sadolinin väriluiskoja sata (kovin hämmentää tuo määrä, koska seinistä tulee ihan varmasti musta-harmaa-valkoiset :D) kasapäin tapettipaloja ja ideoista tyhjä pää. Ensimmäisen viiskymppisen tuhlasin jo onnistuneesti, shoppailuhimo hellitti hieman ja ainakin mulla on telat & pensselit valmiina :)

Tänään kävin mittailemassa ja mallailemassa. Suurin hämmästys oli pienen neliöiden ynnäämisen ja isännöitsijälle tehdyn varmistussoiton jälkeen se, että kämppä onkin neljä neliötä luultua pienempi. No, ei se juurikaan haitaa ja jos jotain positiivista, muutaman kympin säästö lattiamateriaalin kanssa taattu ;)

Tietenkin unohdin ladata kameran akut, joten kuvamatsku on taattua htc-laatua.
Kiitos kuvanlaadun, kämppä näyttää melkein asumiskelpoiseltä, mitä se ei kyllä ole..!

Mistäköhän uskaltaisin aloittaa?

Eteinen ja epämääräisenä mallausapuna kääpiö. Muovimattoa, irtonaiset jalkalistat ja tasoittamattomat seinät. Eteisen vierestä löytyykin sitten kylppäri, apua!

 Vielä epätasaisemmat seinät, jotka ovat saaneet sinisen maalikerroksen. 

Kattoakin on varmuudenvuoksi maalailtu ;)

Tästä kuvasta näkyy kyllä loistavasti tuo seinien epätasaisuus. Mitä vielä, ainakin kylppärin ovesta puuttuu kahva, se on koristeltu sinisillä kukkaleimoilla ja toivon niin, että lapsen toimesta.

Harmi että nämä kuvat ihan oikeasti vääristää ja keittiökin näyttää jotenkin käyttökelpoiselta.

Keittiössä on myös kirkkaan keltainen seinä. 

Maali on vedetty vanhan tapetin päälle, jonka alla on mm. 25 metriä boordia. 

Edellinen vuokralainen on myös häätöpäätöksen jälkeen riipaissut maalia ja tapettia pois sieltä-täältä.

 Olohuoneessa repaleista tapettia kera kirkkaan vihreän maalin, 

lisää muovimattoa ja jalkalistat 60-luvulta.

Kurkkaus vielä makuuhuoneisiin!

Maalia, paaljon malia + muutama neliö uutta lattiaa auttaa toivottavasti näihin huoneisiin!

Tekisi mieli purkaa nuo kamalat, kuluneet lastulevykaapit pois molemmista makuuhuoneista!
Ja katsokaa toisen makkarin lattiaa! Joku tai jotkut ovat asuneet täällä ihan tyytyväisenä, hui ja hyi.

Yhteenvetona voisin todeta, että en ole ikinä nahnyt yhtä likaista asuntoa, en pystyisi asumaan tuossa kunnossa olevassa asunnossa, enkä tiedä millä ihmeellä mä selviän mun budjetin rajoissa tuon remppaamisesta.

Onneksi tuonne ei tarvitse muuttaa, ennen kuin seinissä on uusi maali ja joka nurkka on käyty läpi hammasharjalla!

Olen kuitenkin edelleen ihan tyytyväinen, pääsen ihan keskustan liepeille, sopivan kokoiseen asuntoon, saan oikeasti maalata ne seinät vaikka turkoosi-oranssi kirjavaksi ja vuokranantajakin paljastui todella mukavaksi.

Ja isoin kiitos kuuluu Jennille, jota ilman en olisi tätä asuntoa löytänyt! Tosin, saatan vielä muuttaa ton kiitoksen kiroamiseksi kun maalaaminen ja muu alkaa tympiä ;)